Olen kunnon tyttö (But I'm a Cheerleader, 1999) on peri amerikkalaisesta heterokäsitteestä kasvanut satiirielokuva, jonka päähenkilölle Meganille (Natasha Lyonne) ei onnen kukat hymyile. Hänen vanhemmilleen riittävät mitättömät todisteet epäilyksi tyttärensä "kieroutuneesta" seksuaalisesta suuntautumisesta joiden perusteella hänet lähetetään niinsanottuun homojen kuntoutuskeskukseen, "heteroutukseen".
Koska 17-vuotiaan Meganin seinällä riippuu lesboksi tunnustautuneen Melissa Etheridgen kuva, eikä Megan varsinaisesti innostu poikaystävänsä nuoleskeluyrityksistä, päättävät vanhemmat lähettää tyttärensä eheytettäväksi. Hänet lähetetään leirille, jossa kieroutuneista teineistä kasvatetaan malliheterokansalaisia ja parannetaan tästä vakavasta häiriöstä.
Rajua propagandaa, kotirouvan hommia ja keskustelutuokioita tytöille pinkeissä vaatteissa tarjoavan leirin anti on varsin karskia katseltavaa.
Lopulta käy kuten aina tällaisissa tapauksissa: se mitä ensin yritetään kieltää lopulta auttaa nuorta löytämään oman itsensä. Elokuva on sopivan humoristinen ja hyvät näyttelijät osaavat ampua juuri sopivalla mitalla roolisuorituksissaan yli laidan. Ajatella, että tällaisia leirejä Amerikassa on myös käytännössä toteutettu.